Joulunviettoa Lindåkerin linnassa

Ehkäpä tämä täyteen ilta-asuun sonnustautunut pariskunta
on parhaillaan osallistumassa joulutanssiaisiin?

Aatelistolla oli 1800-luvulla tapana viettää joulua maaseudulla. Päivät täyttyivät vieraisilla ja kirkossa käynneistä, seuraleikeistä, lahjoista ja juhla-aterioista. Holhokin sankaritar, laillista täysivaltaisuutta kuninkaan erityisluvalla tavoitteleva neiti Desideria Sparw, kokee elämänsä ensimmäisen linnajoulun holhoojansa kreivi Lindswärdin omistamassa Lindåkerin perintölinnassa:

"Desideria hyräili joululaulua vaeltaessaan linnan pitkien käytävien läpi kohti keittiötä. Talvi-iltapäivä pimeni nopeasti ja palvelijat olivat juuri sytyttäneet kiviseiniä koristavat kynttilälampetit. Niiden lämmin hohde valaisi vanhoja, karuja käytäviä.

Neidot olivat aikaisemmin olleet metsässä lakeijoiden Johanin ja Matsin kanssa ja keränneet valtavia määriä männyn- ja kuusenoksia. Iloisesti jutustellen havulta tuoksuva, vihreä saalis oli kasattu koreihin, joita lakeijat kantoivat. Sen jälkeen oli seurannut improvisoitu lumisota, joka antoi aihetta moneen ihastuneeseen kirkaisuun ja perin epäarvokkaaseen kinoksissa peuhaamiseen. Sitten koko joukko oli kokoontunut valkeaan salonkiin. Johan ja Mats olivat leikanneet sopivan kokoisia oksia, jotka neidot olivat sitoneet hurmaaviksi kimpuiksi punaisella ja vihreällä silkkinauhalla. Linnan kaikki salit oli koristeltu kimpuilla ja hopea- sekä kultapaperista sommitelluilla köynnöksillä..."*

*Lähde: Sara Medberg, Holhokki, BoD 2015