Jane Austenin ajan Suomen suuriruhtinaanmaasta kertova Otavan kirjasarja alkaa keväällä 2020!

Kuvaustiedot Otavan kevään 2020 katalogissa.
Kuvalähde: Otava / Jani Laukkanen.

Vihdoinkin se alkaa olla valmis! Seuraava historiallinen romaanini, Jane Austenin (1775-1817) ajan Suomen suuriruhtinaanmaasta kertovan sarjan aloittava Kamarineitsyt julkaistaan Otavan kautta huhtikuussa 2020. Teemme parhaillaan kustannustoimittajan kanssa ensimmäistä editointikierrosta, jonka jälkeen seuraa vielä toinen. Teoksen kirjoitustyön rahoittajina toimivat stipendein mm. Suomen Kirjailijaliitto sekä Otavan Kirjasäätiö. On ollut jännittävää jälleen sukeltaa hieman varhaisempaan historiaan kuin edellisessä romaanissani Kultaportin kaunottaret, joka sijoittuu 1870-luvulle. Kuinka vähävaraisen ompelijatarmamsellin onnistuu selviytyä aikana, jona miehille varatut ammattikunnat hallitsevat työmarkkinoita?

Kultaportin kaunottaria (Otava 2018) myyty lähes 11 000 kappaletta!

- SEURAPIIRIKAUNOTTARISTA URANAISIKSI -
Heittäydy sinäkin Kultaportin talon neitosten,
modernin Adelen ja traditionaalisen Margarethan seuraan!

Enpä olisi arvannut sinä lumisateisena loppiaispäivänä, jona illan hämärtyessä ryhdyin kirjoittamaan ensimmäisenä julkaisuun päässyttä kirjaani Holhokkia, että jonain päivänä tekstiäni todella painettaisiin ja myytäisiin. Aloitin kirjoittamisen harrastuksena, väitöskirjatyön sivuprokjektina kun tutkimuskohteeni eli nuorten naisten käytösoppaat ja tyttöjen kasvatus 1700-1800-luvuilla herättivät kysymyksen siitä, kuinka aikakauden ihanteet vaikuttivat yksilön elämään. Kuin huomaamatta sivu toisensa jälkeen täyttyi päättäväisten, oman aikansa käsityksiä kyseenalaistavien sankaritarten seikkailuista.

Sen takia sydäntäni lämmittää aivan erityisesti, että niin moni on valinnut Kultaportin kaunottaret (Otava 2018) luettavakseen. Sain nimittäin hiljattain tietää, että kaikissa julkaisumuodoissa yhteensä (kovakantinen, pokkari, ääni- ja e-kirjat) sitä on myyty lähes hulppeat 11 000 kappaletta! Tämä osoittaa, ettei koskaan kannata luopua unelmista tai antaa periksi omien toiveiden tavoittelussa. Kiitos teille siis tuhannesti, uskolliset lukijani! Tämä kannustaa tekeillä olevan uuden romaanin viime sivujen valmistelussa.

"Jokaisella naimisissa olevalla ja naimattomalla naisella oli miespuolinen holhooja..."

KOELUE TÄSTÄ!
Osta kirja!

"... vain lesket olivat täysivaltaisia. Nainen ei voinut edes päättää omien rahojensa käytöstä, talousasioita valvoi holhooja: isä, veli, aviomies tai muu  tehtävään määrätty miespuolinen henkilö. Desideria huokaisi synkästi kun kreivi Lindswärdin tyytymättömät kasvot nousivat hänen mieleensä. Ylimielinen ja diktatorinen mies hallitsi Desiderian vanhemmiltaan saamaa perintöä. Toisinaan Desideria kaipasi itsenäisyyttä niin että sydäntä särki..."*

Tutkiessani tyttöjen kasvatusta ja nuorten naisten elämää 1700-1800-luvuilla tekeillä olevaa tohtorinväitöskirjaani varten aloin miettiä, kuinka aikakauden toisaalta rajoittavat, toisaalta modernissa murroksessa olevat pedagogiset päämäärät ja naisihanteen vaatimukset vaikuttivat yksilön elämään. Näin syntyi esikoisromaani Holhokki, joka kertoo siitä minkälaista oli aina olla miehen holhouksen alaisena.

Teoksen omapäinen sankaritar neiti Desideria Sparw pyristelee kustavilaisen ajan naisten holhoojajärjestelmän ja ankaran uuden holhoojansa kreivi Lindwärdin otteessa. Sitten käy käy ilmi, että kuningas voi erikoisluvalla myöntää laillisen täysivaltaisuuden sitä anovalle naiselle...

*Lähde: Sara Medberg, Holhokki, BoD 2015 (vapaasti mukailtu)