perjantai 8. kesäkuuta 2018

Holhokkeja, kaunottaria ja kreivejä - eli mistä kirjojen nimet kertovat

Berndt Abraham Godenhjelm (1799-1881): Lukeva tyttö, 1830-luku
Kuvalähde: Wikimedia Commons
Kirjojeni nimet syntyvät yleensä joko ennen kirjoitusprosessin alkamista tai sen kuluessa. Ne nivoutuvat teosten juoneen ja keskeisiin teemoihin. Esimerkiksi ensimmäinen romaanini Holhokki kertoo kustavilaisen ajan naisten holhoojajärjestelmästä. Aikakaudella jokaisella naimisissa olevalla ja naimattomalla naisella - harvoja kuninkaallisen poikkeusluvan saaneita lukuunottamatta - iästä riippumatta oli holhooja, ainoastaan lesket olivat täysivaltaisia.

Kreivin käsivarsilla
puolestaan osallistui alunperin HarperCollins Nordic -kustantamon feelgood-genren kirjailijakilpailuun. Kultaportin kaunottarien motto sitä kirjoittaessani oli "seurapiirikaunottarista uranaisiksi". Teoksen sankarittaret huomaavat tapahtumien kuluessa, että koulutus ja työelämä ovat olemassa myös naisia varten. Teoksen tapahtuma-aikaan 1800-luvun loppupuolella vaimon ja äidin tehtäviä pidettiin yleisesti naisen ainoana kutsumuksena.

Ranskalainen taiteilijatar ja Engel - eli kuinka kirjan kansikuvat valitaan

Jokaisen kirjani kansikuvat ovat peräisin aikakaudelta, jolle kirjan tapahtumat sijoituvat. Esimerkiksi Kultaportin kaunottarien etukannen kuva kahdesta tanssiaispukuisesta neidosta on ranskalaisen taiteilijatar Adèle-Anaïs Toudouzen (1822-1899) käsialaa. Tekijän nimikirjoituksen voi yhä erottaa kuvan oikeasta alakulmasta. Eurooppalaiset muotivirtaukset kulkivat nopeasti myös Pohjolan perukoille ja suomalaisneidot pukeutuivat samaan tapaan kuin kuvan mallit. Taide oli yksi harvoista säätyläisnaiselle soveliaista palkallisen työskentelyn muodoista. Omat tulot puolestaan olivat askel kohti itsenäistä elämänhallintaa.


Takakannen kuva puolestaan on tunnetun, saksalaissyntyisen arkkitehdin Carl Ludvig Engelin (1778-1840) akvarelli Turun kaupungista vuodelta 1814. Engelin työt muodostavat suomalaisen arkkitehtuurin ytimen. Hänen suunnittelemansa rakennukset edustivat usein uusklassismia ja hänen merkittäviin saavutuksiinsa kuuluvat esimerkiksi Helsingin tuomiokirkko, yliopiston päärakennus sekä Kansalliskirjasto.