sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

"Paperiprinssi", muodin vaihtelut ja 1830-luvun suomalainen romantiikka

Kaksi neitosta uusimman pariisilaisen muodin mukaisissa puvuissa 1836.
Etummaisen neidon puvun ns. lampaanlapa- eli gigot-hihat esiintyvät myös
Kaari Utrion 1830- ja 1840-luvuille sijoittuvissa romaaneissa.
Taaempana seisovalla mallilla on yllään 1700-luvun tyyliin valmistettu,
ehkäpä teematanssiaisia tai naamiaisia varten suunniteltu asu.
Kaari Utrion uusi epookkikomedia Paperiprinssi julkaistaan elokuussa. Teos kertoo merikapteeni ja tutkimusmatkailija Sebastian Rossista, luutnantin tyttärestä Wilhelmine Falkenstenistä ja Suurkosken paperiruukista, unohtamatta Helsingissä oleilevia ylimyssukulaisia. Asetelma vaikuttaa lupaavalta lähtökohdalta historiallisen rakkaustarinan kertomiselle! Utrio jatkaa viime aikoina julkaisemiensa teosten tapaan romantiikan aikakaudelle sijoittuvan 1830-luvun Suomen kuvaamista. Utrion romaanit elävöittävät aikakautta mainiosti ja tulee olemaan kiinnostavaa nähdä, miten hän Paperiprinssissä pureutuu aiheeseen!

Eräs kiinnostava seikka asiaan liittyen on muoti, joka Jane Austenin (1775-1817) ja Holhokin (1800-luvun alku) ajoista on 1830-luvulle tultaessa huomattavasti muutunut. Poissa ovat antiikin inspiroimat, keveät ja korkeavyötäröiset empirepuvut ja yksinkertaiset, muinaista kreikkalaista eleganssia henkivät kampaukset. Pukujen vyötärö on laskenut luonnolliselle tasolle ja edellyttää empireasua tukevampaa kureliiviä, tyyli on näyttävä ja runsaasti koristeltu. Kampaukset ovat monimutkaisia ja runsaat sivukiharat suurinta muotia. Voi vain arvailla, mitä vanhanaikaisiin pukuihin ihastunut leskirouva Malmén Holhokissa tuumi uuden tyylisuuntauksen alkaessa vallata alaa...