sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

"Paperiprinssi", muodin vaihtelut ja 1830-luvun suomalainen romantiikka

Kaksi neitosta uusimman pariisilaisen muodin mukaisissa puvuissa 1836.
Etummaisen neidon puvun ns. lampaanlapa- eli gigot-hihat esiintyvät myös
Kaari Utrion 1830- ja 1840-luvuille sijoittuvissa romaaneissa.
Taaempana seisovalla mallilla on yllään 1700-luvun tyyliin valmistettu,
ehkäpä teematanssiaisia tai naamiaisia varten suunniteltu asu.
Kaari Utrion uusi epookkikomedia Paperiprinssi julkaistaan elokuussa. Teos kertoo merikapteeni ja tutkimusmatkailija Sebastian Rossista, luutnantin tyttärestä Wilhelmine Falkenstenistä ja Suurkosken paperiruukista, unohtamatta Helsingissä oleilevia ylimyssukulaisia. Asetelma vaikuttaa lupaavalta lähtökohdalta historiallisen rakkaustarinan kertomiselle! Utrio jatkaa viime aikoina julkaisemiensa teosten tapaan romantiikan aikakaudelle sijoittuvan 1830-luvun Suomen kuvaamista. Utrion romaanit elävöittävät aikakautta mainiosti ja tulee olemaan kiinnostavaa nähdä, miten hän Paperiprinssissä pureutuu aiheeseen!

Eräs kiinnostava seikka asiaan liittyen on muoti, joka Jane Austenin (1775-1817) ja Holhokin (1800-luvun alku) ajoista on 1830-luvulle tultaessa huomattavasti muutunut. Poissa ovat antiikin inspiroimat, keveät ja korkeavyötäröiset empirepuvut ja yksinkertaiset, muinaista kreikkalaista eleganssia henkivät kampaukset. Pukujen vyötärö on laskenut luonnolliselle tasolle ja edellyttää empireasua tukevampaa kureliiviä, tyyli on näyttävä ja runsaasti koristeltu. Kampaukset ovat monimutkaisia ja runsaat sivukiharat suurinta muotia. Voi vain arvailla, mitä vanhanaikaisiin pukuihin ihastunut leskirouva Malmén Holhokissa tuumi uuden tyylisuuntauksen alkaessa vallata alaa...

torstai 9. heinäkuuta 2015

”Luetko vieläkin romaaneja? Keksityt kertomukset hämmentävät naisväkeä. On parempi lukea kehittävää kirjallisuutta naisen kutsumuksesta vaimona ja äitinä...”*

Kolme neitosta kävelyllä 1801, samana vuonna jona Holhokin sankari kreivi Lindswärd
koettaa saada suojattinsa luopumaan turmiollisesta romaanien lukemisesta.
Holhokin sankari kreivi Lindswärd kohtaa vaikeuksia koettaessaan saada teoksen sankarittaren, aavistuksen omapäisen neiti Sparwin luopumaan romaanien lukemisesta. Kirjallisuudenlaji oli melko uusi ja hyvin suosittu kustavilaisella ajalla. Nuorten neitojen lukuharratus lähti aikakaudella huimaan nousuun ja naiset olivatkin yksi kehittyvien kirjamarkkinoiden merkittävimmistä kohderyhmistä. Uutta oli myös, että lukemisen saattoi suorittaa yksinäisyydessä. Aikaisemmin kirjoja oli usein luettu ääneen suuremmalle joukolle vaikkapa salongissa. Monien pedagogien mielestä romaanit olivat haitallisia ja saivat naiset antautumaan vahingollisen unelmoinnin pauloihin, sen takia kasvatuskirjat usein kehottavat nuoria neitoja välttämään kirjallisuudenlajia. 

Aikakaudella vaikuttanut englatilainen kirjailijatar Jane Austen kritisoi teoksessaan Northanger Abbey (suom. Neito vanhassa linnassa) sitä liioiteltua kritiikkiä, jota romaaneihin kohdistui. Teos on sekä puolustuspuhe korkealaatuisille romaaneille että parodia huonoista sensaatioromaaneista, joista Austenkaan ei pitänyt. Hurmaavan sankarittaren Catherine Morlandin mukana lukija pääsee tutustumaan Bathin kylpyläkaupunkiin ja jännittävään Northanger Abbeyn linnaan. Neito vanhassa linnassa on erinomainen inspiraation lähde myös historiallisten romaanien kirjoittajille...

*Holhokki, s. 163 ; yllä oleva muotikuva on Heideloff's Gallery of Fashionista vuodelta 1801

"Leskirouva Malménin kiiltäviä, kastanjanruskeita hiuksia suojasi batistipalttinasta ja röyhelöistä koottu pitsimyssy..."*

Elegantteja myssyjä englantilaisesta La Belle Assemblée-lehdestä vuodelta 1812.
Eurooppalaiset naistenlehdet löysivät tiensä myös Suomeen ja Ruotsiin.
Holhokin sankarittaren hyväsydäminen suojelijatar leskirouva Malmén on perin ihastunut somiin pitsimyssyihin ja pöyheisiin kampauksiin. Hän ei missään tapauksessa esiintyisi muiden edessä ilman tyylikästä myssyä. Varhaisella 1800-luvulla naimisissa olevat naiset ja lesket käyttivät sisätiloissa ollessaan myssyä. Ulos lähtiessä hattu aseteltiin myssyn päälle. Hurmaavia pikku päähineitä valmistettiin esimerkiksi musliinista, pellavasta ja hienosta puuvillasta ja ne koristeltiin pitseillä ja röyhelöillä, kirjonnalla, tyllillä tai nauhoilla. Myssyjä ommeltiin usein kotona, mutta niitä saattoi ostaa myös myssyntekijättäriltä tai modisteilta.

Ylläolevan kuvan myssyistä vasemmanpuolimmainen on niin sanottu "lejeune"-myssy. Se on ommeltu pilkullisesta musliinista ja koristeltu ranskalaisin pitsein sekä vaaleanpunaisin nauhoin. Oikeanpuolimmainen myssy puolestaan on herkullinen, pitseistä ja musliineista, sinisesta nauhasta ja ruseteista koottu luomus. Myssymuoti vaihteli alinomaa ja oli tärkeää pysytellä ajan hermolla viimeisimpien trendien suhteen. Eräs suosittu myssymalli aamuaikaan oli korkeakupuinen ja leuan alta nauhoilla solmittava cornette. Esimerkiksi ruotsalainen Veckoskrift för Fruntimmer antoi vuonna 1824 lukijattarilleen tiedoksi, että "englantilainen pitsicornette tai demi cornette [...] on korvaamaton osa aamuasua".

*Holhokki, s. 294

"Viisasteleva sydän" - Anne Elliot ja hiljaisen päättäväisyyden edut

WSOY:n uusi, kaunis pokkariversio
Viisastelevasta sydämestä.
Jane Austenin sankaritarvalikoimaan kuuluu niin määrätietoisia kuin hiljaisempiakin sankarittaria. Viisastelevan sydämen (engl. Persuasion) Anne Elliot on kenties säysein kaikista hänen sankarittaristaan. Taitavasti Austen piirtää esiin kuvan neidosta, joka on sallinut hyvän ystävän suostuttelun estää itseään menemästä naimisiin kapteeni Frederick Wentworthin kanssa. Vuosia eron jälkeen tämä kunniallinen ja kaikin tavoin sankariksi sopiva kapteeni ilmestyy uudelleen näköpiiriin ja tällä kertaa neiti Elliot ei aio antaa minkään olla esteenä onnelliselle jällleenkohtaamiselle! Kysymys kuuluu vain, onko kapteeni Wentworth jo unohtanut nuoruutensa rakastetun...?

David M. Shapardin erinomainen selitysteos
Jane Austenin Persuasioniin eli
Viisastelevaan sydämeen.
Nykylukijalle saattavat monet Austenin kirjojen yksityskohdat jäädä hiukan epäselviksi. Mitä esimerkiksi tarkoittaa Viisastelevan sydämen alussa mainittu baronettikalenteri? Tai miksi sankarittaren isä sir Walter niin suuresti halveksuu laivaston riveissä työskenteleviä herroja? Näihin kysymyksiin ja moneen muuhun löytää vastauksen David M. Shapardin erinomaisesta selitysteoksesta The Annotated Persuasion. Teos selittää Austenin ajan tapoja ja muotia, etikettiä ja lakia ynnä muita yksityskohtia, jotka yleensä muuten ovat nykylukijalle tuntemattomia. Kirja on myös runsaasti kuvitettu. Selitysteoksen avulla lukijan ymmärrys Austenin klassikkoteoksesta syvenee entisestään!



torstai 2. heinäkuuta 2015

Esikoisromaani nuoren neidon itsenäistymistaistelusta Jane Austenin ajan Suomessa ja Ruotsissa

Holhokki julkaistaan elokuussa 2015.
Koelue kirjaa!
Holhokki on vauhdikas kuvaus neiti Desideria Sparwin itsenäistymistaistelusta kustavilaisen ajan (1772-1809) Suomessa ja Ruotsissa, jossa jokaisella naimattomalla ja naimisissa olevalla naisella oli miespuolinen holhooja. Romaani kertoo suomalaisen sankarittaren elämästä aikakaudella, jona tunnettu englantilainen kirjailija Jane Austen (1775-1817) julkaisi rakastetut klassikkonsa kuten Ylpeyden ja ennakkoluulon. Kuten romaanin takakannen teksti vihjaisee, Holhokki on tulvillaan elegantteja empirepukuja, tyylikkäitä herrasmiehiä ja jännitystä ja romantiikkaa linnoissa ja kartanoissa: 

Orpo neiti neiti Sparw, joka asuu rauhallisessa kartanossa Pohjanmaalla, on kauhuissaan kun hänen uusi aristokraattinen holhoojansa Tukholmasta ilmestyy paikalle. Kreivi Dominic Lindswärd ei lainkaan pidä holhokkinsa itsenäistymyspyrkimyksistä, pelkkä ajatus riippumattomasta naisesta on järkyttävä!

Hänen armonsa haluaa mieluummin kasvattaa Desideriasta nöyrän ja myöntyväisen nuoren neidon, joka ajan kuluessa menee hyviin naimisiin. Päähenkilöt tempautuvat mukaan seikkailuun, joka kiidättää heidät kustavilaisen ajan Suomen ja Ruotsin ylellisten tanssiaissalien ja salaperäisten linnojen halki. Mutta kumpi heistä saa tahtonsa läpi? 

Holhokki julkaistiin keväällä 2015 Svensk-Österbottniska samfundetin tuella ruotsiksi nimellä Myndlingen ja on nyt käännetty suomeksi. Hyppää mukaan sanavalmiin sankarittaren kyytiin ja heittäydy kustavilaisen ajan tanssiaisten ja huvielämän, pukuloiston ja vaunuajelujen pyörteisiin!